Suomessa on useita autioituvia muuttotappiokuntia, joissa kaivataan keinoja, miten ihmiset voisivat työskennellä ja asua kotipaikallaan. Tämän muuttoliikkeen hillitseminen työn perässä kasvukeskuksiin, hillitsisi suurempien kaupunkien kasvupainetta.
Verkkokauppojen kautta voidaan tavoittaa asiakkaita eri puolilta Suomea. Samaan aikaan keskustoiden autioituminen on huolestuttaa, kun yhä useammat kuluttajat asioivat mieluummin suurissa automarketeissa kuin keskustan kivijalkaliikkeissä.
Yksi ratkaisu voisi olla ns. verkkokauppahallit. Niiden avulla voitaisiin lisätään keskusta-alueiden elinvoimaisuutta lisäämällä mikroliikkumista sinne. Ajatuksena on, että eri kaupunkien tyhjentyviin liiketiloihin voitaisiin perustaa verkkokauppahalleja, joissa myytävänä voisi olla esim. käsitöitä, matkamuistoja, pitkään säilyviä elintarvikkeita, koruja, terveystuotteita, elektronikkaa, tietoteknisiä lisävarusteita, hygienituotteita jne. Eli kaikenlaista sellaista, jota ostetaan jo nyt verkkokaupan kautta. Yrityksiä ja erilaisia tuotteita on lukuisia, joille tämä toimintamalli voisi olla eri tavoin kiinnostava konsepti.
Esimerkiksi 4-kerroksisessa 2400 neliömetrin liikerakennuksessa voisi olla tilaa arviolta 250 – 300 verkkokaupan myyntipisteelle. Osa neliöistä menee varastoihin, teknisiin tiloihin ym., mutta ajatus on, että jokaiselle yrittäjälle varattaisiin noin 6 – 10 neliömetrin, pieni ”noutokioski” (+ varastotila), josta tuotteet ovat asiakkaiden ostettavissa tai noudettavissa. Yritys voi esim. päättää, että he eivät myy tarvikkeita, vaan ennalta ostetun tuotteen voi noutaa ostokuittia vastaan, jolloin ei tarvita edes rahankäsittelyä noutopisteellä.
Osalle yrityksistä voitaisiin tarjota myös pakettiautomaattiratkaisut, joihin verkkokauppahallin työntekijät täydentävät tilatut tuotteet. Eri yrityksillä on erilaisten tilatarpeet, jolloin tila tulisi olla jossain määrin muokattavissa. Ja jos työntekijä voi palvella yhteisesti useita yrityksiä, yritysten omia työntekijäkustannuksia voidaan vähentää maksamalla esim. kiinteitä kuukausimaksuja eräänlaisena verkkokauppahallin osuusmaksuna, joka kattaa pienen tilan vuokran varastoineen ja kohteen työntekijöiden palkkakuluja.
Tällainen konsepti toisi keskustoihin elinvoimaa monella tapaa. Mikroliikkuminen lisääntyisi, kun ihmiset vierailisivat verkkokauppahallissa. Samalla he todennäköisesti käyttäisivät palveluita muissakin keskustan liikkeissä. Muiden yritysten tuotteet saisivat hyvää mainostilaa, kun asiakkaat voisivat tutustua eri verkkokauppahallin yrityksien tarjontaan. Uusista inspiroivista tuotteista tehdyt heräteostot tukisivat suoraan muuttotappiokuntien yrityksiä ja alueiden elinvoimaisuutta.
Verkkokauppahalliin voitaisiin tuoda perinteisen kauppahallin tyyppistä monipuolista valikoimaa laidasta laitaan, joka houkuttelisi käymään paikan päällä. Se samalla olisi matkailijoille hyvä tapa tutustua suomalaiseen osaamiseen eri aloilta eli mukaan voisi tarttua monenlaisia matkamuistoja Suomesta.
Malli hyödytäisi eri alueiden kuntia samalla, kun se siis aktivoisi keskustan kaupunkivilinää. Kun verkkokauppiaat voivat palvella asiakkaita ympäri Suomea. Verkkokauppahallien kautta eri alueiden yrittäjät voivat tarjota tuotteita suoraan kaupunkien kuluttajille. Tällöin yritys voi paremmin pysyä kotikunnassaan, kun sillä on suora myyntikanava, jolloin jokaista tuotetta ei tarvitse postittaa erikseen.
Verkkokauppahallin noutopiste toimisi samalla jatkuvana markkinointia, joka yhdessä muiden verkkokauppahallin yritysten kanssa houkuttelisi eri asioista kiinnostuneita henkilöitä. Ehkäpä näistä voisi syntyä paikkoja, joista voisi löytää mm. erilaisia persoonallisia lahjaideoita tai erilaisia uusia oivalluksia helpottamaan arkiaskareita, kun törmäisi eri yritysten tuotteisiin, joita ei ole etsinyt esimerkiksi netistä aikaisemmin.
Verkkokauppahallit eivät tietenkään yksin ratkaise keskustoiden autioitumisen haasteita kaupungeissa, mutta konseptia kannattaisi tutkia yhtenä keinona muuttuvaan maailmaan, jossa verkkokaupan rooli on merkittävä samaan aikaan, kun kuitenkin kaivataan kivijalkamyymälöitä. Yhteistyössä alueen yrittäjien, kuntapäättäjien ja suunnittelijoiden kanssa voitaisiin kehittää toimivia ratkaisuja autioina oleviin liiketiloihin, jotka hyödyttäisivät niin kaupunkien keskusta-alueita kuin monenlaisia yrityksiä ympäri Suomea.
PS. Ja miten tämä eroaa pakettien noutopisteistä, jotka ovat usein lähempänä? Kun ne ovat täynnä, siirtyy paketin nouto jopa useamman kilometrin päähän, jolloin niitä pitää lähteä hakemaan muutoin kuin jalan. Yristysten ympäristöystävällisyyttä myös lisäisi, jos sen sijaan, että esim. 500 suolasaippuaa lähetetään yksittäisinä paketteina, voi 500 vastaanottajaa noutaa sen tällaisesta verkkokauppahallista osana muuta matkustamista esim. työmatkallaan. Liikkuminen ei varsinaisesti siten lisäänny, mutta kuljetuksia optimoidaan.