”Asunnon omistaminen on monissa eurooppalaisissa kaupungeissa yhä harvinaisempaa. Jotta Helsingissäkin päästäisiin nykyaikaiseen monimuotoiseen asumiskulttuuriin, jossa erilaiset vuokraamisen ja asunnon omistamiset muodot mahdollistuvat luontevasti eri elämäntilanteissa olevien ihmisten tarpeita tyydyttävällä tavalla, on välttämätöntä, että kaupunki rakentaa huomattavasti nykyistä enemmän vuokra-asuntoja.” (Helsingin Vasemmiston vaaliohjelma)
Asukkaiden toiveiden huomioiminen kaupunkisuunnittelussa on haastavaa, jos jokainen tahtoo sen ”pienen punaisen mökin keskeltä kaupunkia ja meren rannalta”. Onneksi kaikki eivät halua.
Oletko sinkku? Asuinalueesi Helsingissä löytyy Kalliosta, Sörnäisistä, Helsingin keskustasta, Töölöstä, Alppilasta, Etelä-Haagasta, Lauttasaaresta, Eirasta, Ruoholahdesta, Vallilasta, Toukolasta, Kontulasta, Etelä-Vuosaaresta, Pohjois-Meilahdesta tai Malmilta. Lapsiperheet voivat asua Helsingissä Tapanilassa, Siltamäessä, Suurmetsässä, Paloheinässä, Länsi-Pakilassa, Maununnevalla, Vartioharjussa tai Veräjämäellä. Käänteisesti sanottuna mm. sinkuille tai lapsiperheille on osoitettu asuinalueet, jotka he ovat löytäneet asuinkustannusten ohjaamana ja elämäntilanteeseensa sopivana.
Asunnoista työmatkoihin
Kestävän kehityksenkin näkökulmasta työmatkan pituuden tulee olla mahdollisimman pieni. Tilastollisesti voidaan hakea vertailukohtia mm. omaan työmatkaan:
- Keskimääräinen työmatka noin 14 kilometriä (lähde: Findikaattori)
- Työmatkaan kuluu Uudellamaalla reilut, muualla Suomessa alle parikymmentä minuuttia. (lähde: Tilastokeskus)
- ”Osaksi kaupunkirakenteen hajoamisen taustalla vaikuttavat Helsingin ja pääkaupunkiseudun alueella huomattavasti kasvaneet asumisen kustannukset.” [lähde: https://yle.fi/uutiset/3-11316743]
Helsingin kalliin keskustatunnelin sijaan, rakentamista pitää viedä pohjoisemmaksi. Nykyisiä HSL-vyöhykkeitä hyödyntäen, nostan erityisesti B-vyöhykkeen tarkasteltavaksi myös silloin, kun rakennetaan erilaisia massatapahtumapaikkoja, jolloin niiden saavuttaminen eri puolilta on helpointa. Hartwall Areena on tästä esimerkiksi Olympiastadionia parempi sijainniltaan. Tosin nyt kun stadion on korjattu ja uusia halleja suunnitellaan Töölöön, on Helsingin toisen metrolinjan rakentaminen saatava eteenpäin.
Missä työpaikkojen pitäisi sijaita
Työpaikat on saatava yhä enemmän BC-vyöhykkeiden suuntaan. Tyhjeneviä toimistotiloja tulee sen sijaan muuttaa asumiskäyttöön. Työpaikkojen sijainti vaikuttaa usean henkilön asuinpaikkojen valintoihin, jolloin tulevaisuuden ruuhkautumista estäviä tekoja on mm. kehäradan, raidejokerin tai toisen metrolinjan rakentaminen. Metron tulee kiertää asuinalueiden kautta lentokentälle saakka, jolloin se yhdistyy eri runkoliikenneväylille lisäten joustavia vaihtoja arkiliikenteessä.
Joustava liikenne vaatii vaihtojen nopeuttamisen sekä esim. Jokeri-bussin 550 tavoin omia ohitusväyliä ruuhka-alueilla. Tämä palvelee kaikkia liikkujia – myös autoilijoita, joiden matka-ajat nopeutuvat heti tilaa vievien autojen vähentyessä samoilla väylillä.
Eri toimialoilla mm. viime vuoden etätyöskentelyn kasvu herättää jo kysymyksen, tarvitaanko kaikilla työpaikoilla tulevaisuudessa omaa fyysistä toimistoa. Etätyö on nostanut kiinnostusta muuttaa Helsingistä halvempien asuinkustannusten perässä ympäristökuntiin. Asumisen kalleus lisää päästöjä. Työmatkojen lyhentäminen ja etätyön lisääminen ovat ilmastotekoja, joita pitää edistää.
Katajanokka on hyvä esimerkki siitä, miten omistus-, korkotuettu- ja vuokra-asuminen on saatu toimimaan Helsingin keskustassa. Koska yhteiskunta yhä enemmän valvoo ja toimii koko ajan, on siksi varmistettava, että erityisesti Helsingin kaupungin edullisempia asuntoja rakennettaan jatkossakin eri puolille kaupunkia – myös keskustaan ja myös lapsiperheille Helsingissä.
Lopuksi
Erityistä huomiota tulee kiinnittää suurten ikäluokkien eläköitymiseen. Heidän osalta työmatkat muuttuvat vapaa-ajan asiointimatkoiksi. He tarvitsevat mm. sote-palveluita, jolloin on kaavoitettava kokonaisuuksia, joissa huomioidaan esteettömän asumisen näkökulmasta myös palveluiden saavutettavuus. Voidaanko näitä tarpeita varten luoda yhdistettyjä liikennepalveluita, joissa ”ei niin kiireetön” henkilöliikenne yhdistetään tavaraliikenteeseen ja joissa reitit tehdään tilanteen mukaan (vrt. KutsuPlus -liikenne sekä Jouko -kaupunginosalinjat).