”Täysipainoinen osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan on vaikeaa ilman riittäviä digitaitoja. Eri ikäiset tarvitsevat erilaista tukea digitaitoihin, mutta jokaisella on oikeus tarvitsemiensa taitojen kehittämiseen. Laajennetaan digitaitokurssien lisäksi sukupolvien välistä digikummitoimintaa.”
”On luotava uusia ja uudenlaisia työpaikkoja. Tuottavuuden kasvaessa työaikaa on lyhennettävä, työtä jaettava, vapaa-aikaa ja työntekijöiden ehdoilla tapahtuvaa joustavuutta lisättävä. Työajan lyhentämisen kokeiluja on lisättävä.” (Helsingin Vasemmiston vaaliohjelma)
Jos osalle on etätyö mahdollista ja osalla ei, niin toisaalta joidenkin työ pysyy, mutta osan työpaikat katoavat tai muuttuvat. Voin nähdä mm. nykyisen työni katoavan siinä roolissa, missä se nyt on ainakin suurelta osin, jolloin tarve on jatkuva erilaiselle uuden oppimiselle ja muuntautumiselle.
Joukkoliikenteen osalta painopistettä tulee korostaa matkaa eikä esim. lipun ostamista. Mitä selkeämmäksi pääsemme siihen, sitä enemmän voidaan karsia turhia asioita pois. Esimerkiksi metron osalta vuosien aikana on keskusteltu, tarvitaanko portit varmistamaan lipun maksaminen vai voidaanko mennä edelleen samalla tavalla avoimesti, mitä ollaan menty koko metron historian ajan.
Pohdiskellessani ”liputtomuutta” eli joukkoliikenteen rahoituksen siirtämistä lippujen ostamisen sijaan alueellisen verotuksen kautta tehtäväksi, viittaan pohdinnoissani (teksti: Liikenne peruspalveluksi!) myös töiden muutokseen. Lipun tarkastaminen on tuolloin turhaa ja työkuva voidaan muuttaa matkustajien opastamiseen maantieteellisesti moninkertaisella alueella. Samoin liikennesovellusten osalta painopisteen poistuminen lippujärjestelmistä ei suinkaan tee IT-puolesta työttömiä, vaan painopiste siirtyy matkojen taustajärjestelmien kehittämiseen. Millä tavalla henkilö pääsee perille myös häiriötilanteessa ja miten esim. saadaan hallittua yli miljoonan henkilön alueella viestintää reaaliajassa.
Digikopit keskeisille alueille
Kaikilla ei ole, eikä tule olemaan älypuhelimia vielä vuosiin. Koska eri palvelut siirtyvät verkkomaailmaan, yleisille paikoille (esim. keskeisille vaihtopysäkeille, asemille, kauppakeskuksiin ja julkisten palveluiden yhteyteen) voisi tuoda puhelinkoppien kaltaisia digikoppeja. Sen sijaan, että matkapuhelinten pienestä tekstistä yrittää saada selvää ja kirjoittaa sen näppäimistöllä tekstiä, voisi pisteet varustaa normaalilla tietokoneenäytöllä ja näppäimistöllä – olipa itse laite älypuhelin tai taulutietokone.
Tämän toiminnan voisi liittää mm. 5G-verkkojen levittämiseen ympäri Suomea. Käyttäjiä voisivat neuvoa mobiililaitteiden myyjät myymälöidensä yhteydessä ja kaupunkioppaat sekä muut vastaavat palvelutyöntekijät puolestaan yleisillä paikoilla. Digikummikoulutukseen voisi saada todistuksen, jos kuittaa keskeisten yhteiskunnallisten palveluiden (esim. joukkoliikenteen, verottajan ja kaupunkien palvelut sekä keskeiset sovellukset, kuten tekstinkäsittely) käyttökoulutuksen esim. jollain verkkokoulutuksella, josta voi saada samalla opintopisteitä työllistymisen tueksi suomi.fi omiin tietoihin.
Koulutuksena tämä voidaan liittää osaksi yleisiä kansalaisten tietoteknistä koulutusta, jonka pohjalta voi jatkokouluttautua muihin aiheisiin. Kun parannetaan kaikkien kansalaisten osaamista ja pidetään yhteisesti huolta, ettei kukaan tipu kyydistä esim. puuttuvan älypuhelimen vuoksi, voidaan yhteisiä palveluita kehittää helpommin verkkopainotteisemmaksi. Lisäksi vapaaehtoisista digikummeista voisi osan työllistää keskeisien palveluiden yhteyteen, joissa joutuu jonottamaan omaa vuoroaan. Tällöin odottelun aikana voi saada hoidetuksi muitakin asioita henkilön avustamana.
Digikopeissa voisi olla myös jokin ”pyydä apua” -pikatoiminto, joka avaisi yhteyden etätukeen. Tällöin etätuki voisi jakaa laitteen ja ”kädestä pitäen”, mutta etäyhteyden päästä, opastaa käyttäjää. Korona-aika opetti usealle meistä etäpalaverit ja monet niissä käytettäviä ohjelmat. Siten digikummien etätuen hyödyntämistä voitaisiin näin laajentaa laajamittaisempaan käyttöön, josta voisi saada myös jonkinlaisen korvauksen, mikäli digikummi auttaa aktiivisesti muita työsuoritteen tarkistettavalla tavalla.
Tällainen toiminta sopii hyvin 24/7 -yhteiskuntaan, jossa tekniikan ja palveluiden kehittyessä myös koulutustarve niiden osalta on jatkuvaa.