Olen asunut 17 ensimmäistä vuotta maaseudulla luonnon keskellä. Lapsuuteni ja nuoruuteni liikuin yksin luonnossa kävellen, pyöräillen ja hiihtäen. Nykyisin olen kaupungistunut, enkä itse enää kaipaa maalle takaisin. Kuitenkin uskon, että myös me junantuomat, kaupunkeihin muuttaneet henkilöt iloitsemme viheralueista.
Kaikkialle ei mahdu puistoja. Kuitenkin samalla kun rakennetaan esimerkiksi kevyen liikenteen verkostoja, voidaan lisätä myös viherkäytävien verkostoja. Katsoessani Helsingin kantakaupungin viheraluekarttaa, herättää huomiota erityisesti kantakaupungin harmaus.
Nyt on aika ottaa suunnitteluun kantakaupungin viherverkostojen luonti. Yksi ensimmäinen kohde voisi olla viherkäytävä, joka yhdistäisi läntisen ja itäisen kantakaupungin esimerkiksi Hietalahdesta Katajanokalle. Lönnrotinkatu on käytännössä 1,5-kaistainen autotie, jossa tuo puolikas kaista ei palvele oikein ketään. Suunnitelma, miten sen voi rakentaa puiden ja pensaiden ja/tai väliaikaisten (siirrettävien) viheristutusten avulla kesäiseksi viherkaduksi, olisi tervetullut.
Esimerkiksi luonnostelin artikkelikuvaan punaisella ajatuksen, miten kantakaupungin yhden poikittaisen viherkäytävän voisi toteuttaa. Siinä 1) Lönnrotinkadun tekeminen jonkinlaiseksi viherkaduksi on se ensimmäinen kokonaisuus, josta voi tehdä hyvän pilottihankkeen. Sen lisäksi 2) Kauppatorin osalta voisi soveltaa esim. niitä erilaisia siirrettäviä viheristusuksia, joita on kokeiltu mm. Oslossa. Katajanokalla saaren reunoilla on paljon jo valmiiksi puistoaluetta, mutta se katkeaa joissa paikoin, jolloin huomiota tulee kiinnittää siksi Katajanokanrantaan kun kaupungista tullaan Viking Linen terminaaliin.
Maanalaiset osat voivat estää esimerkiksi puiden istuttamisen, joten kaupungissa tulee luoda päätöksenteon pohjaksi suunnittelukartta, jossa näkyvät alueet, joissa kevyen liikenteen tai ajoneuvoliikenteen väylien alla ei ole rakennettuja tiloja. Silloin puita voidaan istuttaa myös väylien viereen, mikä samalla luo varjoja suojaten kaupungilla liikkujia suoralta auringonpaisteelta. Tämä liittyy siis ilmastonmuutoksen haittojen torjuntaan.
Lisäksi viherkäytävien luomiseen on muitakin keinoja, kuten viherseiniä, kattoistutuksia ja erilaisia puutarhamaisia ratkaisuja hyöteishotelleineen. Tärkeää on, että Helsingin kantakaupungin harmaus saadaan vihreämmäksi ja viihtyisämmäksi asukkaille ja vierailijoille. Samassa yhteydessä voidaan kiinnittää huomiota hulevesien imeytymisen edistämiseen tai niiden ohjaamiseen pois laajasti asvaltoiduilta alueilta.
Tällä tavoin Helsingin kaupunki voi samalla itse kompensoida muualla kaupungissa rakentamisen alta kaadettavia puita, jotta lopulta päästäisiin tilanteeseen, että puiden määrää saadaan lisättyä nykytilanteesta ja myös kantakaupunki saadaan entistä vihreämmäksi.