Ylen ehdokaskoneen vastaukseni löytyy täältä.
Asumisen hinta on Helsingissä korkea. Usean henkilön asumiskustannukset vievät jopa yli puolet nettotuloista. Siten rakentamista tulee jatkaa, jotta tarjontaa on riittävästi kysyntää varten. Joukkoliikenteen hinta kasvaa erityisesti AB-vyöhykkeellä, joten keinoja suunnan muuttamiseksi tarvitaan.
Vaalikoneisiin vastaaminen on ollut kaikissa vaaleissa oma haaste. Jotkin kysymykset ovat sellaisia, että vastauksen muodostaminen voi olla erilainen, miten tulkitsee kysymyksen. Tästä oli hyvä kirjoitus mm. YLEn vaalikoneen julkaisu-uutisesta 4.3.2025.
Haluaako ehdokas sitten vastata ”äänestäjää miellyttäen vaiko oman itsensä rehellisesti tuoden” on toinen kysymys. Vaalikoneissa, kuten ei kaupungin kokouksissa, asiat ole aina mustavalkoisia ja joskus eri syistä hyvin erilaiset puolueet voivat olla jonkin asian takana eri syistä ja äänestää samalla tavalla.
Todellisuus on erilainen. Normaalisti on useita ratkaisuja, joissa yhden päätöksen mennessä mönkään jollain tavalla, tavoite itsessään ei ole kaatunut.
Yksi näistä kysymyksistä oli useammassakin vaalikoneessa ”Helsingin tulee kieltää polttomoottoriajoneuvoilla ajaminen keskustassa.”
Yllättäen tämä saa kannatusta erityisesti kantakaupungin ulkopuolella olevilta ehdokkailta ja valtuutetuilta. Tavoite on sikäli kannatettava yleisellä tasolla, miten voimme edistää liikenteen päästöjen vähentämistä. Kuitenkin se, miten tavoitetta edistetään, on edelleen hyvin avoin kysymys.
Erittäin harmittava asia päätöksenteon näkökulmasta on, että asiaa edistävässä kokouksessa kuulee sen, kuinka Helsingissä henkilöautojen hallintasuhteen vaihtoja tapahtuu x määrä vuodessa. Kuitenkin se, että iso osa niistä on hallintasuhteen vaihtoja vanhoihin polttomoottoriautoihin, jätetään kertomatta, lähentelee jo valehtelua valmistelun ja asiaa ajavien poliitikkojen osalta. Ja toisaalta se, että niistä ajoneuvoista Helsingissäkin on vain osa henkilöautoja, kuvastaa valmistelun pintapuolisuutta.
Nämä asiat ovat osa omaa työtäni. Siten haluan myös tuoda tätä asiantuntijanäkökulmaa päätöksentekoon, jossa päätöksien takana tutkitaan entistä enemmän taustatietoja. Näin isojen asioiden osalta ei ole mitään syytä kiirehtiä tekemään huonoja päätöksiä.
Vaihtoehdot voivat olla myös radikaalimpia. Otetaan mallia vaikka muualta Euroopasta ja rajoitetaan autoilua (ilman lisämaksua) esim. parillisilla tai parittomilla rekisterinumeroilla. Tällä päästään leikkaamaan päästöjä nopeasti, mutta ei oteta kantaa jonkin yksittäisen kaupunginosan ajoneuvoihin, mitä se tällä hetkellä on ollut esityksissä koskien lähinnä Helsingin keskustaa. Koska useat Helsingissä työssäkäyvät henkilöt jo nyt miettivät, minä päivänä käyvät toimistolla, optimoisi tämä samalla liikenneväylien ruuhkautumista ja voisi samalla sujuvoittaa liikennettä koko Helsingin alueella.
Olen aiempien vaalien tavoin edelleen vasemmalla ja liberaali. Vaihtoehtoja on löydettävissä, mutta kannatan myös työntekijöiden mahdollisuuksia tehdä töistä ja liikkua kaupungissa ml. pienyrittäjät, jotka tarvitsevat dieselkäyttöisiä pakettiautoja. Vaikka ympäristö ja työpaikat aika ajoin törmäävät tavoitteiden osalta, ei se tarkoita, etteikö molempien tavoitteiden osalta kannata etsiä niitä – uusia ideoita Helsinkiin.