Yhtenäinen ja toimiva kevyen liikenteen verkosto yhdistettynä raideliikenteeseen on avain kestävään kaupunkiliikenteeseen. Vaikka raideinvestoinnit ovat usein kalliita, ne maksavat itsensä takaisin ilmastohyötyjen ja yksinkertaisten runkoverkostojen kautta, joiden käyttö on helppoa sekä asukkaille että muualta tuleville vierailijoille.
Monet kaupungit Euroopassa tunnetaan juuri hyvinä raideliikenteen kaupunkeina, joista voi mainita esimerkiksi Berliinin, Lontoon, Lissabonin, Pariisin, Madridin jne. Helsingin kuuluu olla näiden kaupunkien joukossa.
Kaupunkiliikenteen suunnittelussa tulee painottaa jatkossakin raideliikenteen roolia juuri joukkoliikenteen runkona. Junat, raitiovaunut, metrot ja pikaraitiovaunut tarjoavat sujuvan ja tehokkaan tavan liikkua kaupungissa.
Samalla kevyen liikenteen verkoston on oltava entistä kattavampi. Baanaverkoston jatkuva kehittäminen takaa monipuolisen ja tiiviin kevyen liikenteen reitistön, jossa voi liikkua mm. pyörällä, sähköpotkulaudalla tai kävellen. Erilaisten uusien liikkumistapojen tuleminen myös kevyen liikenteen pariin jatkuu ja siksi on löydettävä ratkaisut, miten ne sovitetaan turvallisesti osaksi muuta liikennettä.
Uusia alueita kaavoitettaessa on varmistettava, että kävely, pyöräily ja joukkoliikenne ovat ensisijaisia liikkumismuotoja. Kaupunkipyöräjärjestelmiä tulee kehittää ympärivuotisiksi ja osaksi laajempaa joukkoliikennepalveluiden kokonaisuutta.
Kaupunkipyörävalikoimaan tulee tuoda myös sähköavusteisia pyöriä, jotta parannetaan myös liikkumista entistä pidemmillä matkoilla. Hinnoittelu niiden käytölle voi olla kalliimpaa ja alkuun voidaan lähteä liikkeelle kokeellisesti pienemmällä määrällä pyöriä juuri baanaverkoston varrella tavoitteena saada niiden käytöstä kokemusta esim. noin 5 kilometrin matkoista, jolloin asemien määrä voi olla myös rajatumpi.