Helsingin väestö kasvaa ja samalla kaupunki tiivistyy. Tämä asettaa haasteita kestävään asuntorakentamiseen sekä ympäristönsuojeluun. Vaikka kaupungistuminen voi tuntua uhkaavalta luonnon ja väljän asumisen näkökulmasta, se on myös mahdollisuus kohti kestävämpää elämäntapaa.
Luonnonsuojelu ei tunne kuntarajoja. Kun asutus tiivistyy kaupunkeihin, jää luonnolle enemmän tilaa ja yhtenäisempiä viheralueita. Tiiviillä asumisella voidaan vähentää liikenteen päästöjä, kun työmatkat lyhenevät ja joukkoliikenne, kävely sekä pyöräily ovat helpommin saavutettavissa.
Suomalaiset asuvat kansainvälisesti vertaillen avarasti. Helsingissä asumisneliöt ovat muuta maata pienemmät. Tämä on ympäristön kannalta positiivista, kun tilankäyttö tehostuu. Toki on huolehdittava, että asumisen laatu ja viihtyisyys on tasapainossa. Esimerkiksi kattokorkeus ei voi olla liian matala, jottei rakennuksista tule mitään ahdistavia loukkoja. Hyvällä suunnittelulla ja yhteisöllisillä ratkaisuilla voidaan luoda viihtyisää kaupunkiasumista. Se ei ole ehkä suomalaiselle ”erakkoluonteelle” ihanneratkaisu, jos asutaan tiiviisti, mutta se on teko yhteisen ympäristömme puolesta.
Kuntapäättäjillä on vastuu tasapainoilla eri intressien välillä. Kun kaupungit tiivistyvät, on tärkeää tarkastella kokonaisuutta eri näkökulmista. Asuntorakentamista tuleekin priorisoida erityisesti joukkoliikenneyhteyksien äärelle, jolloin matalat rakennukset voidaan korvata tiiviimmällä ja korkeammalla asumisella erityisesti asemien (metro, ratikka, juna) lähialueilla. Samalla on huolehdittava riittävästä viheralueiden säilymisestä sekä kaupunkien viihtyvyydestä.
Tiivistyvät kaupungit tarjoavat mahdollisuuden kestävämpään elämäntapaan, mutta se vaatii huolellista suunnittelua ja päätöksentekoa, jossa otetaan huomioon ympäristö, kaupungin kasvu, asumisen laatu sekä alueen viihtyisyys. Kun nämä tekijät yhdistyvät, voimme rakentaa parempia ja ekologisempia asuinympäristöjä kaikille.
Helsingin Vasemmisto on ollut vuosikaudet sekä asuntorakentamisen että joukkoliikenteen kehittämisen puolella. Riittävä asuntotarjonta on kohtuuhintaisen asumisen edellytys. Edelleen asumiskustannukset ovat Helsingissä liian korkeat (esim. vuokralla asuu noin 48 % ja keskimääräinen neliövuokra 2023: 1 h: 24,91 e/m2 ja 2 h: 18,24 e/m2, lähde: Helsingin tilastollinen vuosikirja) . Näistä lähtökohdista puolustan siten Helsingin kasvua, kun päätöksiä tehdään Helsingissä.