Hannu Koponen

Tietokanta-asiantuntija, luottamusmies ja Pron hallituksen yleisvarajäsen (ICT)

Rokotusjärjestyksestä

Jokaisella meistä alkaa olla jo henkilökohtainen näkökulma koronarokotteeseen. Tällä hetkellä yli 10 % suomalaisista on jo rokotettu. Nyt ajankohtainen keskustelun aihe (YLE 13.3.2021) on, pitäisikö rokotusjärjestystä muuttaa riskiryhmien rokottamisen jälkeen.

Mielestäni pitäisi niin, että siihen voisi jokainen vaikuttaa omalta osaltaan myös itse.

Teen työkseni kohderyhmiä ja joissain niissä käytetään myös henkilöiden pisteyttämistä asiakkaan tavoittelemien henkilöiden osalta. Yksinkertaistettuna henkilöiden osalta painotetaan erilaisia poimintakriteereitä. Lopulta pisteytysarvo voidaan laskea esim. välille 0.0000 – 1.0000 ja henkilöt voidaan järjestää arvon mukaisesti järjestykseen (esim. kiireellisyys).

Esimerkiksi Tilastokeskus tuottaa taustatietoja avoimesti saataville. Näiden tietojen pohjalta saadaan taustatietoja mm. postinumerotasolla, jolloin kohderyhmissä voidaan käyttää ikäluokkia, koulutuksen osuutta tai vaikkapa tulotietoja alueella. Lisäksi painotusta voidaan lisätä esim. sukupuolen tai muun henkilökohtaisen tiedon perusteella.

Koronarokottamisessa vastaavaa lähestymistapaa voitaisiin käyttää sen rokotteen saaminen tarpeellisuuden arvioimisesta myös ajanvarauksen näkökulmasta. Tällöin osaan taustatiedoista henkilö voi antaa itse vastauksen ja osa tulee häneen liittyvistä taustatiedoista. Esimerkiksi:

  • haluatko ottaa koronarokotteen: kerroin 1 tai 0
  • toimitko tehtävissä, joissa kohtaat päivittäin useita henkilöitä ja sinulla ei ole mahdollisuutta toimia esim. etänä (vrt. kauppojen kassat, siivoojat, esiintyvät taiteilijat)
  • onko taloudessasi useita henkilöitä
  • onko taloudessasi riskiryhmän kuuluvia henkilöitä
  • onko taloudessasi henkilöitä, jotka ovat tekemisissä useiden muiden henkilöiden kanssa esim. työpaikalla, oppilaitoksessa, armeijassa, järjestötehtävissä tai vastaavissa paikoissa, jossa useampi henkilö tapaa toisiaan

Yllä olevat kysymykset ovat vain suuntaa-antavia esimerkkejä, mitä tekijöitä henkilöiltä voisi itseltään tiedustella, mikäli tietoja ei päivitetä automaattisesta esim. Väestötietojärjestelmän tiedoista talouksien osalta. Ongelma niiden osalta on, että sitä kautta ei voida nähdä esim. seurustelusuhteita tai tietoja ympäristöistä, joissa henkilö liikkuu (esim. työpaikat tai harrastukset tai väliaikainen elämänvaihe, joka ei näy virallisissa tiedoissa).

Alueellisilla painotuksilla voidaan ottaa vahvemmin kantaa, tuleeko rokotuksia kiirehtiä alueille, joissa tilanne on pahempi. Tällöin esim. terveysviranomaisten taustatietojen perusteella voitaisiin puuttua edes jollain keinoin tilanteen pahenemiseen alueellisesti siellä, missä myös paine terveydenhuollossa on suurempi.

  • koronatilanteen taso kunnassa tai kaupunginosassa esim. viimeisen 2 – 3 kuukauden aikana (isoissa kaupungeissa voi olla tarve nostaa jopa joitain alueita kunnan sisällä toisia alueita edelle)
  • alueelliset painotukset esim. elinkeinoelämän näkökulmasta (esim. raja-alueet, Lappi, satamakaupungit tai muu perusteltu syy)

Suomessa on valmiina paljon taustatietoja laskennan taustaksi, jota voidaan täydentää lisätiedoilla. Lähestymistapa mahdollistaa hyväksyttävämmän keinon nostaa henkilöitä rokotusjonossa eteenpäin – erityisesti jos osa henkilöistä tässä vaiheessa ei ole vielä ottamassa koronarokotetta.

Next Post

Previous Post

© 2021 Hannu Koponen

Theme by Anders Norén