Hannu Koponen

Tietokanta-asiantuntija, luottamusmies ja Pron hallituksen yleisvarajäsen (ICT)

Koronaturvalliset vaalit

Kuntavaalit siirretään kesäkuulle (YLE 6.3.2021). Ratkaisuehdotuksia, mitä pitää tehdä, jotta vaalit olisivat turvalliset, ei ole näkynyt juurikaan. Koska puolestaan rokotusten osalta ei ole tietoa, miten kauan rokotuksiin menee aikaa tai kuinka moni niitä ottaa, ei perusteet voi oikein nojautua siihen, että syksyllä rokotuksen ovat riittävän pitkällä.

”Joulukuun alussa tehdyn HS-gallupin mukaan 56 prosenttia suomalaisista oli valmis ottamaan koronavirusrokotteen. Runsas viidesosa ei ottaisi ja 23 prosenttia ei osannut sanoa.” (lähde: HS ”Kyllä sanon ei” 11.1.2021)

Rokotukseen positiivisesti suhtautuvien henkilöiden määrän voi uskoa kasvavan noista luvuista, kun saadut kokemukset niistä kasvavat. Pidemmän päälle on tyhmää olla ottamatta rokotusta, koska lähtökohtaisesti se on haitta erityisesti itseään kohtaan. Todennäköisyys sairastua on suurempi, saatat toimia samalla lähipiirissäsi taudin levittäjänä ja liikkumistasi rajoitetaan, jos sinulla ei ole esim. todistusta rokotuksen ottamisesta.

Demokratia ei voi perustua puskista huutelijoihin, jotka liittävät koronarokotteisiin erilaisia salaliittoteorioita tai odottavat parempia aikoja, kunnes joku toinen hoitaa asiat heidän puolesta. Myös päätöksentekijöiltä vaaditaan selkärankaa järjestää asioita kuntoon – erityisesti samaan aikaan, kun he vaativan muilta erilaisten ehtojen noudattamista. Tässä tilanteessa olisi aika kummallista, jos päätöksentekijät itse eivät kykenisi järjestämään toimiaan turvallisesti.

Jotta asiat etenisivät eipäs – juupas -keskustelusta, ehdotan seuraavia asioita keskustelunavauksena vaalien järjestämiseksi. Osa toimenpiteistä vaatii enemmän aikaa, eikä ole toteutettavissa kesäkuuhun mennessä, joten ne on ehdotettu toteutettaviksi myöhemmissä vaaleissa.

Keinoja vaalien tekemikseksi koronaturvallisemmiksi:

Vaalipäivä ja ennakkoäänestys

1) Varsinaisesta vaalipäivästä luovutaan – ainakin väliaikaisesti. Epidemia-aikana valtio tällä tavoin kantaa vastuun muiden toimijoiden tavoin, ettei tilaisuuksia, jotka kokoavat yhteen useita henkilöitä samoihin paikkoihin ja samaan aikaan, ei järjestetä vuonna 2021. Näiden tarvittavien väliaikaiset lakimuutosten tekemiselle on riittävästi aikaa kesälle. Siirto syksyyn ei ole perusteltu, koska rokotusten edistymisestä ja niiden ottamisesta ei ole sellaista tietoa, että tilanne olisi varmasti erilainen esim. 3 kuukautta myöhemmin.

2) Ennakkoäänestysaikaa pidennetään vastaavasti esimerkiksi kahteen viikkoon. Ennakkoäänestyspaikkojen osalta tutkitaan, voidaanko niitä järjestää esim. kaupunginosiin rakennettuihin postijakelupisteiden yhteyteen, jotka ovat valvottuja ja lähellä äänestäjiä. Niiden äänestysaika voi olla muita ennakkoäänestyspaikkoja lyhyempi (esim. klo 12 – 18).

Käytänölliset ratkaisut

3) Vaihtoehtoisesti tarjotaan mahdollisuus varata aika-ikkuna joillekin äänestyspaikoille eri kunnissa. Näiden rinnalla valtaosa on ns. perinteisiä äänestyspaikkoja, joille ajanvarausta ei ole. Näin varmistetaan, että äänestäjä voi halutessaan varata ajan, jolloin samaan aikaan äänestävien määrä on varmistettu päätettyyn koronaturvallisempaan maksimimäärään.

4) Äänestäjien ”reitit” toteutetaan isommilla äänestyspaikoilla yksisuuntaisiksi, jolloin äänestäminen etenee fyysisesti yhteen suuntaan. Mikäli tila ei sovellu tähän tarkoitukseen, etsitään tilalle jokin muu tila.

5) Äänestyspaikkojen koronaturvallisuudesta huolehditaan samalla tavoin kuin muissakin paikoissa, joilta päätöksentekijät ovat vaatineet koronaturvallisia toimia ja niiden valvontaa (mm. ravintolat). Vastaavat ohjeistukset tuodaan esille äänestyspaikoille niin, että ne voidaan nähdä jo lähestyessä äänestyspaikkaa. Ohjeissa kerrotaan esim. mistä löytää käsidesin ja maskeja, kehoitetaan hiljaisuuteen sekä kerrotaan äänestyksen vaiheet. Oman kynän voi halutessaan ottaa mukaan, kunhan varmistaa, että se myös toimii, eikä asiasta aiheudu ylimääräistä häslinkiä. Vaalityöntekijöiden työturvallisuudesta huolehditaan luonnollisesti samalla tavoin kuin esim. kauppojen kassoilla pleksien ym. suojavarusteiden kera.

6) Äänestyspaikat pyritään toteuttamaan ensisijaisesti tiloissa, jotka vastaavat esim. koronarokotuksen kaltaisia, riittävän tilavia paikkoja, joissa äänestyksen organisointi voidaan hoitaa rokotusten tavoin tehokkaasti. Ohjeistus on selkeää ja jokainen paikalle tulija tietää kysymättä, mitä tehdä eri vaiheissa.

7) Äänestyspaikoilla pyydetään välttämään puhumista. Ohjeiden tulee olla selkeitä ja vähintään suomen, ruotsin ja englannin kielellä toteutettuja. Jos äänestäjä kaipaa apua, ohjeistetaan äänestyspaikalla hänet sellaisen vaalitoimitsijan luo, joka on saanut koronarokotuksen.

8) Kuntavaaleissa kokeillaan mahdollisuuksia toteuttaa uusia valvottuja äänestystapoja ja tautien havaitsemista. Kokeillaan esimerkiksi vaalibussia, jossa laajennetaan kotiäänestyksen mahdollisuutta alueilla, joilla asuu erityisesti riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä erityisesti iän puolesta. Vaalibussi toteutetaan esim. alueellisesti saman aikataulun puitteissa, jotta äänestäjillä on selkeä tieto, milloin äänestys on mahdollista.

9) Koronakoiria voidaan hyödyntää mahdollisesten tartuttajien havaitsemisessa ja äänestämään tulevien lämpötilanmittausta testataan ainakin joillain äänestyspisteillä kokemuksen saamiseksi myöhempiä arvioita varten. Tätä käytetään laajasti muuallakin, joten Suomessakin tarkistukset on tuotava osaksi toimintatapoja.

10) Mikäli on epäily, että henkilö on sairastunut, ohjataan hänet muista erilliseen äänestystilaan, jonka siivous hoidetaan tehostetusti jokaisen äänestäjän jälkeen (vrt. ravintolat hoitavat tämän pöytien osalta jokaisen asiakkaan käynnin jälkeen).

11) Kiitoksena äänioikeuden täyttämisestä tarjotaan halukkaille vapaaehtoinen koronatestaus, josta voi saada ilmaiseksi koronatodistuksen myös negatiivisesta testituloksesta esimerkiksi matkaa varten.

Viestinnälliset kehityskohteet (nämä erityisesti vaativat lisäaikaa)

12) Valtio ja kunnat perustavat oman äänioikeutettujen yhteystietorekisterin, jonka kautta äänestämiseen liittyvistä asioista tiedotetaan kansalaisille esim. tekstiviesteihin, jotta tieto vaihtoehtoisista äänestystavoista tavoittaa äänioikeutetut. Rekisteri toteutetaan esim. suomi.fi rekisterin yhteyteen, jossa henkilö voi käydä päivittämässä itselleen myös viestinnän saamisen sähköpostitse haluamaansa sähköpostiosoitteeseen. Viesteissä ei lähetetä henkilökohtaista tietoa, vaan lähinnä alueellista ohjeistusta äänestyspaikoista esim. kunta tai äänestysaluetasolla.

13) Kun äänestäjille annetaan ennakkoäänestyksessä mahdollisuus ennakkovarata äänestysaika halutessaan tietyistä toimipaikoista, tämä tehdään vahvan tunnistumisen kautta. Äänestäjä saa palautteena tekstiviestin (+ voi valita myös sähköpostin), jossa on ajanvarauskoodi sekä muut tarvittavat tiedot, jolla voidaan varmistaa, että henkilö on oikeutettu äänestämään varatussa aikaikkunassa. Tämä tieto tarkistetaan ilmoittautuessa.

14) Äänestystiedot päivitetään äänestyksen jälkeen reaaliaikaisesti, jolloin järjestävillä viranomaisilla ja äänestäjällä itsellään on mahdollisimman reaaliaikainen tieto äänioikeutettujen äänestämisestä eri äänestysalueilla riippumatta siitä, missä ennakkoäänestyspisteessä henkilö on äänestänyt. Tämä lisää vaalien läpinäkyvyyttä, jolloin äänestäjillä on sama tieto oman alueensa äänestäjistä kuin viranomaisilla.

15) Vaalien myöhempää kehittämistä varten, äänestäjä saa itselleen äänestämisen jälkeen ”kuittauksen” (tekstiviesti tai vaihtoehtoisesti paperi), jonka avulla hän voi nähdä, mihin vaalipiiriin ja äänestysalueeseen hänen äänensä on rekisteröity. Tämä tieto rekisteröidään osaksi suomi.fi sivuille, josta äänestäjä voi käydä tarkistamassa omat tiedot, milloin ja missä hän on äänestänyt. Näin äänestäjä voi varmistaa, että tiedot täsmäävät, jos äänestys on tapahtunut esim. vaalibussissa, kotiäänestyksessä tai ennakkoäänestyspaikalla. Kuitin koodi on anonymisoitu, eikä ole käytettävissä kuin henkilölle, joka on kirjautunut vahvalla tunnistautumisella omien tietojen tarkistamiseen. Tiedot eivät sisällä tietoja itse äänestämisestä eli siitä, mitä puoluetta tai ketä henkilöä hän on äänestänyt. Tällä valvotaan myös äänestyksen luotettavuutta, jotta kotiäänien, vaalibussien ja muiden uusien ennakkoäänestyspisteiden äänet voidaan varmistaa lasketuiksi ja tarvittaessa reagoida nopeasti epäselvyyksiin, jos sellaisia huomataan.

Vaalit on normaalia työtä, jota tehdään monessa paikassa. Nyt yhteiskunnallisilla toimijoilla on hyvä paikka osoittaa, että vaalien siirron jälkeen se kykenee muuttamaan omia toimintojaan poikkeusoloissa ja tekemään päätöksiä turvallisten vaalien järjestämiseksi.

Next Post

Previous Post

© 2021 Hannu Koponen

Theme by Anders Norén