Ennen siirtymistä nykyiseen työpaikkaani toimin Fonectan pääluottamusmiehenä. Tutustuin siellä LaaS -malliin (Leadership as a Service eli palvelevaa johtamista). Tänään (11.2.2021) osallistuin HKL:n johtokunnan kokoukseen. Käsittelyssä oli Kunta 10 -tutkimuksen tuloksia, joissa tutkailtiin monenlaisia mittareita sekä mietittiin erilaisia haasteita.
”LaaSin tavoite on luoda kestävää menestystä organisaatioille ruokkimalla yksilöiden ja tiimien onnistumisia ja sisäistä liekkiä. Teemme johtamisesta tarkoituksenmukaisempaa tukemalla yksilöiden itseohjautuvuutta, tiimien yhteisöohjautuvuutta, jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja jakamista, ja muuttamalla kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja datan kaikkien yhteiseksi ymmärrykseksi.” (Lähde: Vincitin kotisivut)
Aika usein päätöksenteossa törmätään tilanteeseen, että ”tarttis tehdä jotakin”, mutta mitä sitten tehdään, jää ilmaan. (En ole vielä saanut tutkimuksen tarkempia tuloksia, joten en kommentoi niitä.) Esille nousi esittelevän henkilön taholta erilaiset ”työelämän tutut haasteet”. Kielteisimpänä ilmiöinä löytyi syrjinnästä kertovia vastauksia, mutta mittarit kertoivat myös edistymisestä aiemmasta tilanteesta.
Vincit on saanut tunnustusta esimerkiksi viittauksella ”Euroopan paras työpaikka”. Siksi on hyvä katsoa, mitä vaihtoehtoja heiltä voisi löytää. Ratkaisuihin pääseminen vaatii rohkeaa kokeilunhalua sekä työnantajan että työntekijöiden puolelta. Perinteiset HR-rakenteet voidaan toki jättää turvaksi sinne taustalle.
Kuntapuolen referenssinä sivuilta löytää Keusoten. Siinä toimintaympäristö on julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden puolella. Työntekijämäärä on noin 3500 henkilöä. Se antaa sekä pienemmissä että isommissa organisaatioissa todellista pohjaa miettiä, voiko ratkaisu tarjota eri kunnissa keinoja parantaa työpaikan viihtyvyyttä ja työntekijöiden kehittymistä työssään tai jopa vapaa-aikanaan niin halutessaan. Vertailuun voisi ottaa yli 1200 tuhannen työntekijän HKL:n. Miten toimintaa voidaan kehittää monikielisessä ympäristössä, jossa iso osa työntekijöistä on koko ajan liikkeessä.
Tavoitteena on muuttaa esimieskeskeistä kulttuuria työpaikoilla työntekijälähtöisemmäksi. Jokainen työntekijä voikin tässä kohtaa miettiä, entä jos itse pääsisi ihan oikeasti vaikuttamaan omaan työhönsä ja työympäristöön.
Muuttuvassa työelämässä itsensä kehittäminen eri tavoin on usein jopa palkkaa tärkeämpä asia. Se tuo mukanaan turvallisuutta, kun vaikka vanhempana työntekijänä voi joustavasti päivittää osaamistaan. Onkin suotavaa, että myös kuntapuolella voidaan tarkastella avoimesti, voiko nykytilanteeseen löytää uusia ratkaisumalleja henkilöstöjohtamiseen.