Helsinki Health Study -tutkimus on tehnyt yli 20 vuotta tutkimusta työntekijöiden terveyden ja työkyvyn hyväksi. Heidän tutkimuskohteeksi päätyivät Helsingin kaupungin työntekijät.
Yhteiskunnallinen asema näkyy elinikäodotteen lyhenemisenä. ”Alimpaan tuloviidennekseen kuuluvan nuoren työikäisen miehen elinajanodote on yhä noin kymmenen vuotta lyhyempi kuin ikätoverillaan ylimmässä tuloviidenneksessä.” Elinajanodotteen ero eri tuloluokissa näkyy erityisesti siis miehillä.
Helsingin vuoden 2019 henkilöstöraportti kertoo, että kaupungissa työskentelee 37459 työntekijää. Sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevien määrä on suurin.
Mennyt ja tuleva koronavuosi on ollut erityinen ponnistus sosiaali- ja terveyspalveluiden parissa. Tilanne koskettaa vahvasti muitakin kunnan palveluita tuottavia työntekijöitä kuten varhaiskasvatusta, koulutusta sekä erilaisia yksilöllisiä erityispalvelutarpeita.
”Tutkimusten mukaan työntekijäammateissa olevilla on enemmän pitkiä sairauspoissaoloja kuin toimihenkilöammateissa olevilla erityisesti tuki- ja liikuntaelinten sairauksista johtuen. Mielenterveysperusteisissa sairauspoissaoloissa ammattiluokkien erot ovat pienemmät ja poissaoloja on eniten alemmilla toimihenkilöillä.” (lainaus: Kun puhutaan terveydestä, puhutaan myös yhteiskuntaluokista)
Mielenterveyspalveluiden piiriin sairauspoissaoloissa luokitellaan erilaiset työuupumisesta johtuvat tilanteet. Työuupumus on yleisin syy mielenterveysperusteisissa poissaoloissa siksi, koska sille ei ole omaa luokitusta.
Nyt tulee erityisesti palkita tehdystä lisätyöstä ja venymisestä. Palkan rinnalle on tuotava lisää tapoja, joilla työntekijät voivat hyödyntää laajasti kaupungin omia palveluita. Palvelus- tai työsuhdeasuntojen määrää tulee nostaa ja niitä on tarjottava niin läheltä työpaikkoja mitä mahdollista. Näin vähennetään välittömästi työmatkaliikenteen mukanaan tuomaa rasitusta monissa työtehtävissä, missä etätyö ei ole mahdollista.
Määräaikaisten työsuhteiden vakinaistamisella tuodaan lisäturvaa työntekijöille. Se parantaa heidän mahdollisuuksia suunnitella elämäänsä ja samalla poistetaan henkisen rasituksen osalta epävarmuus työsuhteen luonteesta johtuen.
Helsingin kaupungin työntekijämäärä laskee vuosi vuodelta, kun samaan aikaan asukasmäärä kasvaa. Jokainen voi miettiä oman työnsä kannalta, miten työmäärän kasvu näkyy omassa työssä. Kun kunnan asukas on usein sama kuin kaupungin työntekijän asiakas, työntekijän mahdollisuus palvella kuntalaista on tällöin vuosi vuodelta pienempi.
Kuntapalveluiden parissa koronavuoden vaikutukset näkyvät monia muita työpaikkoja enemmän, koska työ tehdään ihmisten parissa. Työntekijöiden jaksaminen näissä tehtävissä on yhteinen tehtävämme. Meidän tulee antaa tukemme myös veronmaksajina, että tehty työ palkitaan. Itse voimme tehdä osamme ymmärtämällä tilanteen ja käyttäytymällä sen mukaisesti.
Työhyvinvointiin satsaaminen kuntapalveluiden tekijöiden osalta on yhteinen etu kaikille niiden käyttäjille.