Hannu Koponen

Tietokanta-asiantuntija, luottamusmies ja Pron hallituksen yleisvarajäsen (ICT)

Erilainen Helsinki avoimesti näkyville

Niin Suomessa kuin Helsingissä löytyy alueita, jotka voivat olla lähellä toisiaan, mutta hyvin erilaisia mittareiltaan. Näistä voi saada tietoa esimerkiksi Tilastokeskuksen avoimesta datasta.

Esimerkkinä Helsingissä on paljon eläkeläisiä Lassilan, Laajasalon, Munkkiniemen, Keski-Töölön ja Katajanokan alueilla. Puolestaan lapsiperheitä asuu enemmän Tuomarinkylän, Jollaksen, Itä-Pakilan, Paloheinän, Suurmetsän ja Viikin alueilla. Minne siis priorisoidaan koulut ja päiväkodit tai iäkkäämpien palvelut.

Jos tutkimustietoa ei huomioida, päätökset menevät harhapolulle. On oleellista siksi tietää: 1) missä ollaan nyt ja 2) minne ollaan menossa.

Helsingin elinvoimaisuus kuntana ei lähde pelkästä ”keskustan vetovoimaisuudesta”. Se on usein esillä erilaisissa kaupunkisuunnitteluun liittyvissä papereissa. Jos suunnitelmat toteutuvat tehtyjen arvioiden mukaan, tulee Jätkäsaaren, Kalasatamaan, Kruunuvuorenrantaan ja Malmille rakentumaan yli 84 tuhatta uutta asuntoa. Se on Porin asukasmäärää enemmän, joka on 10. suurin kaupunki Suomessa.

Kun koko kunta on hyvinvoiva, sen palvelut ovat saatavilla siellä, missä niitä tarvitaan. Kaupunkia tulee kehittää niin, että ehkäistään hyvä- tai huono-osaisempien alueiden erojen kasvua. Jos vertaamme korkeakoulutettujen määrää suhteessa koulutettuihin, on kuitenkin pitkä matka Lauttasaaren yli 63 %:sta Jakomäen 25 %:iin. Toisaalta siirryttäessä Sörnäisestä Kulosaareen keskitulot nousevat noin 34 tuhannesta 83 tuhanteen.

Helsingissä valtaosa asuu muualla kuin kantakaupungissa, joten erityisesti tulevaisuuteen sijoittuvissa isoissa päätöksissä on tuotava esille taustatiedot koko kaupungin tasolla. Itäisen suurpiirin työttömyys lähenee 14 %, kun Eteläisessä suurpiirissä  se on alle 6 %. Näitä asioita on nostettava esiin, kun tarkastelemme kaupunginvaltuustossa 3.2.2021 käytyjä keskusteluita satamien tulevista suunnitelmista. Onkin perusteltua kysyä, mitä kerrannaisvaikutuksia Vuosaaren sataman kehittämisellä olisi Itä-Helsingin kehittymiselle ja sen työllisyydelle.

Erilainen Helsinki ja erilainen Suomi tulee tuoda laajemmin esille. Tiedot henkilöistä ja heidän taustoistaan tulee yhdistää erityisesti isojen päätösten yhteyteen infografiikaksi, jotta voimme verrata päätöksenteon oikeudenmukaisuutta. Minne investointipäätökset on tehty, tulee kerätä historiatiedoksi valtuustokausien aikana.

Sekä valtion että kuntien tulee lisätä avointa dataa. Se palvelee monella eri tavoin yhteiskunnan eri toimijoita.

PS. Helsingin alueittain 2019 tarjoaa hyvää perustietoa eri puolilta kaupunkia.

Next Post

Previous Post

© 2021 Hannu Koponen

Theme by Anders Norén