Hannu Koponen

Tietokanta-asiantuntija, luottamusmies ja Pron hallituksen yleisvarajäsen (ICT)

Tiedosta päätöksentekoon

Aiemmin työskennellessäni poliittisessa nuorisojärjestössä ja kansanedustajan avustajana, toimiessani Helsingin kaupungin joukkoliikenne- ja rakennuslautakunnassa ja HSL:n hallituksessa sekä nykyisessä työssäni tietokantojen parissa olen saanut tutustua moniin erilaisiin tietolähteisiin, joiden pohjalta asioista päätetään eri hallintotasoilla.

Näistä esimerkkejä ovat mm. Suomen nuorisojärjestöjen kattojärjestö Allianssin, Eduskunnan tietopalvelun ja kirjaston, Helsingin kaupungin tietokeskuksen, Tilastokeskuksen, HSL:n tutkimusten ja myös avoimen datan eri tietolähteet.

Suomessa tehdään hienoa tutkimusta monilla eri tasoilla. Näiden tulosten kuuluu päästä esille ja ne tulee huomioida päätöksenteossa. Eurooppalaisittain korona-aikana esim. Tilastokeskuksen kansalaispulssi oli hyvä osoitus, kuinka tehokkaasti saatiin ajantasaista tietoa, miten koronavirus vaikuttaa kansalaisten käyttäytymiseen ja työelämään. Jatkuva tutkimusseuranta on saanut myös EU-tasolla tunnustusta.

Erityisesti populistisen politiikan tilalle on palautettava todellisuuteen ja tieteeseen perustuva päätöksenteko. Maailmassa tapahtuu koko ajan monia asioita, joilla on tekemistä toistensa kanssa. Suomessa tulee huomioida esimerkiksi seuraavia asioita:

  • väestön ikääntyminen ja eläkeläisen määrän kasvaminen
  • syntyvyyden lasku
  • vähäisen maahanmuuton osuus ja maahanmuuttajien rooli osana yhteiskuntaa
  • kaupungistuminen / maaltamuutto
  • kuntien huoltosuhde *)
  • työelämän muutokset (ks. mm. työolobarometri): automaatio, robotisaatio, työpaikkojen katoaminen, etätyö, työn muutokset ja niiden tuoma tarve jatkuvaan kouluttautumiseen
  • fyysisen työpaikan muuttuminen yhä tarpeettomaksi
  • teknisten edellytysten rooli asioiden mahdollistajana ja niihin investointien tarve
  • muutokset ympäristössä, ilmastossa ja luonnonvaroissa
  • muutokset kuluttamisessa eri sukupolvien osalta

Esimerkiksi Suomen maahanmuuton osuus oli EU:ssa 2018 kuudenneksi alhaisin tuhatta asukasta kohden. Vielä pienempi se on todellisen henkilömäärien osalta, kun Suomen taakse jäävät Puola (38,0 milj, vuonna 2018), Italia (60,4 M), Bulgaria, Portugali (10,3 M) ja Slovakia. Sen sijaan väestön osalta Suomi on kärjessä (2020) yli 65 -vuotiaiden osuutta verrattaessa.

Suomessa väestön ikääntyminen ja eläköityminen ovat isoja asioita, jotka vaikuttavat suomalaisten arkeen tulevien vuosien aikana niin merkittävästi, että ajan tuhlaaminen vaikkapa maahanmuutosta keskustelemiseen on takertumista erittäin epäoleellisiin asioihin. Jos joku väittää muuta, niin kannattaa tutustua yllä oleviin aiheisiin.

Ei hukata aikaa enää harhaanjohtajien pötypuheille, vaan jatketaan työtä paremman Suomen puolesta, jossa pidetään yhdessä huolta koko Suomesta ja Suomessa asuvista kansalaisista.

*) lainaus huoltosuhteesta: ”Työllisten ja ei-työelämässä olevan väestön suhdetta kuvataan niin sanotulla huoltosuhteella, joka kuvaa, kuinka monta ei-työllistä on sataa työllistä kohden. Huoltosuhde vaihtelee suuresti alueittain. Maaseudun muuttotappiokunnissa se on jopa yli 200, parhaissa Helsingin ympäryskunnissa alle 100.
Lähde: Tilastokeskus

Next Post

Previous Post

© 2021 Hannu Koponen

Theme by Anders Norén