Helsingin ei Suomen rikkaimpana kuntana tarvitse säästää kasvatuksesta ja koulutuksesta. Helsingillä on varaa panostaa myös alkavaan toisen asteen koulu-uudistukseen.” (Helsingin Vasemmiston kuntavaalikärjet)
Yritykset eivät katso, mikä ihonväri, kansalaisuustausta, sukupuolinen suuntautuminen tai muu henkilökohtainen asia työntekijän taustalla on, kun tarvitaan ammattitaitoista työvoimaa.
Keskustan ja Kokoomuksen antamassa koulutuslupauksessa ennen vuoden 2015 vaaleja, luvattiin, että koulutuksesta ei leikata. Juha Sipilän (kesk), Alexander Stubb (kok) ja Timo Soinin (ps) kesken koulutuksesta leikattiin Sipilän hallituksen aikana noin 800 miljoonaa euroa.
Sipilän hallituksen edeltäjissä eli Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallituksissa mukana olivat myös SDP ja Vihreät, jotka niin ikään leikkasivat mittavasti koulutuksesta. Nyt valtakunnan tasolla puhutaan koulutuksen tärkeydestä, mutta esim. Helsingissä Vasemmisto oli ainoa, joka ei hyväksynyt Helsingin uusia koulutusleikkauksia budjettineuvotteluissa.
Jos puolueet haluavat tukea kotimaista työvoimaa ja kotimaisia työpaikkoja, eivät ne voi olla samaan aikaan heikentämässä kotimaisen työvoiman osaamista. Erityisesti linjaus on kummallinen puolueilla, jotka eivät näe mm. työperäisen maahanmuuton tärkeyttä.
Yhteiskunnan kehittyessä työtehtävissä tarvitaan entistä laaja-alaisempaa osaamista koko Suomessa. Leikkaukset koulutuksesta kiihdyttävät tarvetta korvata asiantuntijoita muualta, mahdollisesti etäyhteyksien päässä olevilla osaajilla, jos kotimaassa osaamisen taso ei riitä.
Peruskoulutuksen jatkona ammattikoulutus tai lukio turvaa lähtökohdan työelämää varten. Sen päälle tarvitaan monissa työtehtävissä koulutusta ylemmillä tasoilla. Niin ikään elinikäiset oppimismahdollisuudet ovat monella alalla jo pakko, koska työpaikoilla tulee entistä laajemmin nähdä ammattitaitoisen henkilöstön tärkeys osana työelämän kehittymistä ja yrityksen menestymisedellytyksiä.
Meillä ei ole varaa hukata nuoria, eikä vanhempia ikäluokkia tinkimällä koulutuksesta.