Hannu Koponen

Lomakuvia ja kommentteja yhteiskunnasta.

Asuntorakentamisessa pysyttävä tavoitteissa

”Vasemmistoliiton tavoitteen mukaisesti Helsingin maankäyttöä-, asumista ja liikenteen kestävää kehitystä ohjaavan MAL-sopimuksen pohjalta vuodesta 2023 alkaen rakennettavista asunnoista jopa 30 prosenttia on pitkäaikaisesti säänneltyjä ARA-vuokra-asuntoja. Kaupungin oman asuntotuotannon tavoite on jatkossa 1500 asuntoa vuodessa ja vuodesta 2023 noin 2000 asuntoa vuodessa. Tämä on vähimmäismäärä Helsingin omalle asuntotuotannolle.” (Helsingin Vasemmiston vaaliohjelma)

Asuntojen rakentamatta jättäminen nostaa asumisen hintaa asuntojen kysynnän pysyessä pilvissä. Helsingin on erityisesti nähtävä asemansa ympäröivien kuntien keskellä. Asuntojen puute ohjaa henkilöt muihin kuntiin ja jos esim. työpaikat pysyvät Helsingissä, lisää ilmiö ”turhaa liikennettä” ja ruuhkia.

Tavoitteet mm. oman asuntorakentamisen osalta ovat saavutettavissa. Hienoa on, että Helsingissä on useita uusia ja kasvavia alueita. Työntekijöiden palkkaerojen vuoksi asumisen kustannukset eivät saisi olla yli puolta käytettävissä olevista tuloista. Valitettavasti tämä on liian monessa helsinkiläisessä taloudessa arkipäivää – erityisesti yksinelävien henkilöiden osalta.

Asuminen on hyvin usein konkrettinen kynnyskysymys, voiko kaupunkiin edes muuttaa. Kaupunginasuntoihin jonottaminen ei tuo usein tulosta, vaikka olisi korkeassa kiireellisyysluokassa. Yksityisten vuokranantajien osalta moni on edellyttänyt esim. 3 kuukauden vuokratakuuta, jolloin harvalla pienituloisella on sijoittaa useita tuhansia euroja takuutilille. 

”Segregaatiokehityksen purkamiseksi täydennysrakentamista suunniteltaessa kaavoitetaan ARA-kohteita myös alueille, joille hyväosaisuus on tiivistynyt.” (vaaliohjelma)

On Helsingin ja helsinkiläisten etu, että eri alueilla asuu erilaisia, eri taustoista tulevia henkilöitä. Se ennaltaehkäisee alueiden leimaantumista hyvä- tai huono-osasten henkilöiden kaupunginosiksi. Eri alueilla tarvitaan erilaisia palveluita, joita tuottavat useat pienituloiset ja usein myös Helsingin kaupungin omat työntekijät.

Palvelutarpeiden kysynnän kasvaessa on siten pidettävä kiinni vähintään kaupungin omasta asuntorakentamisesta.

Next Post

Previous Post

© 2024 Hannu Koponen

Theme by Anders Norén