Hannu Koponen

Tietokanta-asiantuntija, luottamusmies ja Pron hallituksen yleisvarajäsen (ICT)

Hallintohimmeleiden purkuun(ko?)

”Kunnissa tapahtuvan julkisen päätöksenteon tulee olla läpinäkyvää. Tätä tulee edistää nettipohjaisella ja yleisöjulkisella tietokannalla, johon kootaan julkisia hankintoja koskevat sopimukset. Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien omistamien yhtiöiden esityslistat ja päätösluettelot on pidettävä yleisöjulkisina kaikilta muilta paitsi julkisuuslain salaamisen sallivilta osin.” (Helsingin Vasemmiston vaaliohjelma)

Poliittisessa päätöksenteossa puhutaan aika ajoin vaikutusmahdollisuuksista sekä niiden puuttumisesta. Olen työskennellyt poliittisessa toiminnassa noin 10 vuoden ajan. Kun seurasin joidenkin aloitteiden etenemistä, saattoi todeta, että jopa laajasti kannatettujen aloitteiden läpimenoaika aloitteesta lainsäädäntöön saattoi kestää vuosikaudet. Usein osa aloitteista lopulta hautautui ministeriöiden tai eduskunnan arkistojen kätköihin. Arkistoista voikin löytää kiinnostavia aloitteita, joita voi ottaa uudelleen esille (esim. Helsingin toinen metrolinja). Syy, miksi päätöksenteko muuttuu ongelmalliseksi, on nähty erilaisissa ”hallintohimmeleissä”. 

HSL:n hallintohimmelistä ja demokraattisesta päätöksenteosta

Poliittiset päätöksentekijät vaihtuvat, kun virkamiehet tekevät vuodesta toiseen omaa työtänsä. Virkavastuun ja ”poliittisen vastuun” välillä on toisinaan iso kuilu. HSL:n ”himmeliä” täydentävät HSL:n yli kuntarajojen menevässä päätöksenteossa jäsenkuntien puolueiden valtuustoryhmät ja muut päätöksentekijät sekä muut HSL:n kunnalliset yhteistyöryhmät alueellisineen tai teemakohtaisine työryhmineen.

Kun maakuntahallinnosta on keskusteltu, olen itse kannattamassa juuri HSL:n yli kuntarajojen menevän seutukunnallisen toimijan eriyttämistä kauemmaksi kunnallisesta päätöksenteosta. Miksi HSL:n hallituksessa istuu pitkälti eri kuntien valtuutettuja? Jos halutaan kannustaa hallitusta miettimään juuri HSL:n päätöksentekoa, voisi ensimmäiseksi asettaa ehdon, että hallituksessa tulee olla enemmistö, joka muodostuu muista kuin jäsenkuntien kunnanvaltuutetuista. Valtuutetut ovat varmasti päteviä työssään – en sitä epäile. Haluan luottaa nykyistä enemmän kuitenkin siihen, että HSL:n hallinto ei ole ”kuntalobbareiden” kokoontumispaikka.

Tästä hyvä esimerkki on Helsingin yömetro. Jos jäsenkunnat (lue: jäsenkuntien valtuutetut) eivät näe yömetroliikenteen roolia oleellisena, kokouksessa läsnäolevilla oman kunnan etuun helposti taipuvaiset valtuutetut äänestävät mielummin muista liikennehankkeista, kun mahdollisesti paria kymmentä eri investointihanketta asetetaan järjestykseen. En sano tästä enempää muuta, kuin että googlettakaa yömetron uutisia ja päätöksentekoa.

Voi olla, että kuntien valtuutetut eivät näe asiaa ongelmallisena. Päinvastoin kuulin HSL:n hallituksen varajäsenenä aikoinaan erään puolueen kunnanvaltuutetun kommentin siitä, että HSL:n hallituksen pitäisi koostua vain kunnanvaltuutetuista. Olen siis täysin eri mieltä.

Mikä on ja minkä pitäisi olla läpinäkyvää

Poliittiseen kulttuuriin on tullut ilmiö, jossa erityisesti populistisiin suuntauksiin innostuneet ovat alkaneet häiriköidä ”ampumalla umpimähkään” syytöksiä eri henkilöitä kohtaan. Ilmiönä tämä tuo uuden näkökulman: tuleeko HSL:n hallinnon (hallitus + muu ylin johto) lisäksi yhdenkään työntekijän, jolla ei ole erityistä syytä, olla esillä. Toki onnistumisista pitää julkistakin tunnustusta antaa asianosaisille eli sen voi tarkistaa tilanteen mukaan.

Jos HSL:n budjetti lähestyy jo 800 miljoonaa euroa, niin missä kohtaa menee läpinäkyvyyden raja henkilötasolla ja missä sen tulee näkyä päätöksentekotasolla. Työntekijöillä tulee olla oikeus työrauhaan omien työtehtäviensä suorittamiseen ja jos ilmenee, että julkisuuden tai muun kanavan kautta työtä yritetään häiriköidä, on työnantajan puututtava asiaan työsuojelullisin keinoin.

HSL on hyvä esimerkki läpinäkyvyyden osalta siltä osin, miten se
1) osallistaa kuntalaisia päätöksentekoon järjestäen mm. asukastilaisuuksia eri alueilla,
2) tiedottaa suunnitelmista ennakolta monissa eri kanavissa,
3) julkaisee useita taustatutkimuksia ja
4) jakaa samaan aikaan erittäin paljon tietoa avoimena datana.

HSL:n viestintää kehitetään koko ajan ja sitä voi tilata omien HSL-tunnusten osalta arkisemmistakin asioista. Tällöin voi saada kutsuja myös tutkimuksiin, mikäli haluaa olla suoraan ja aktiivisesti vaikuttamassa eri suunnitelmiin.

Vuosien varrella bussireittimuutokset, yksittäisen linjan lakkaaminen, erilaiset liikenneinvestoinnit ym. asiat ovat nostaneet toisinaan paljonkin ”kriittistä”, jopa hyvin vihamielistä kansalaispalautetta. Ristiriita onkin siinä, nähdäänkö mahdollisesti vuosia kestäneen valmistelutyön osalta kokonaisuus vai katsotaanko vain sitä omaa aluetta. Alueet elävät ja muutokset ovat toisinaan pakollisia. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, ettei tilalle voida tuoda muita ratkaisuja, jotka voivat toimia jopa paremmin.

HSL:n osalta esimerkkejä voi löytää mm. poikittaisliikenteen rakentamisessa. Kun halutaan rakentaa esimerkiksi pidempi raideliikenteen reitti, niin katkeaako sen rakentaminen reitin matkalla olevien asukkaiden vastustamiseen lopulta melko ”pienestä” asiasta, joka olisi ratkaistavissa, jotta kaupungin näkökulmasta isompi asia liikenteen osalta saadaan ratkaisua. Kumpi osa on demokratiaa: se jossa ratkaistaan koko aluetta koskevia linjauksia vai se, jossa tämä asia halutaan kampittaa vain siksi, että alueelle ei haluta parempia liikenneyhteyksiä.

Äänestetään siis poliittiset päätöksentekijät, annetaan työrauha päätöksiä valmisteleville henkilöille, lisätään julkista keskustelua ja palataan tarvittaessa asiaan, jos näyttää, etteivät päätökset olleet onnistuneita.

PS. Olin HSL perustamiskokouksessa 17.6.2009. ”Kokouksessa hyväksyttiin HSL:n perussopimus, valittiin HSL:n hallituksen jäsenet ja perustettiin HSL:n toimitusjohtajan virka.” (Lähde: Wikipedia) HSL:n toiminta alkoi virallisesti 1.1.2010.

Next Post

Previous Post

© 2021 Hannu Koponen

Theme by Anders Norén