Hannu Koponen

Tietokanta-asiantuntija, luottamusmies ja Pron hallituksen yleisvarajäsen (ICT)

Toinen metrolinja pohjoiseen

”Joukkoliikenteen tulee perustua yhä enemmän raideliikenteeseen: juniin, raitiovaunuihin ja metroon ja tulevaisuudessa myös pikaraitiovaunuihin. Siirtymistä sähkö- ja biokaasubusseihin on edelleen nopeutettava. Kaupungin on tuettava näiden projektien etenemistä luontoarvot huomioiden.” (Helsingin Vasemmiston vaaliohjelma)

Wikiwandin sivuille on kerätty tiiviisti Helsingin metron historiaa. Sieltä voi löytää myös maanalaisen yleiskaavan selostusksessakin (17.12.2009) hahmoteltua toista metrolinjaa.

Linjaukselle on useita suunnitteluvaihtoehtoja, mutta kannatan pidempää, eri asuinaluita ja keskeisiä kaupunkikohteita yhdistävää linjaa. Sen asemat ovat: Lentokenttä — Viikki — Maunula — Vanhakaupunki — Käpylä — Kumpula — Pasila — Meilahti — Olympiastadion — Töölö — Kamppi (yhteys nykyiseen metroon) — Esplanadi — Kauppatori — Katajanokka — Kruunuvuorenselkä — Kruunuvuorenranta — Laajasalo — Gunillantie — Santahamina.

Toisen metrolinjan kannattavuutta kyseenalaistettiin erityisesti sillä, että jos Santahaminaa ei saada asumiskäyttöön, ei linja ole kannatettava. ”Helsingin toiselle metrolinjalle (Santahamina)–Laajasalo–Katajanokka–Kamppi–Pasila–(Lentoasema) tehtiin varaus vuoden 2004 yleiskaavassa. 2000-luvun alulla tärkeimpänä pidetylle välille Pasila–Katajanokka tehtiin vuonna 2001 puitesuunnitelma.” (Lähde: Wikiwand)

Koska tiedämme, että erityisesti raideliikenteen rakennushankkeet kestävät vuosikausia ja mm. Tuosta 2001 vuoden puitesuunnitelmasta on nyt kulunut 20 vuotta, on tuota suunnitelmaa tarkasteltava sen jälkeisten tapahtumien ja tulevien suunnitelmien sekä käynnissä olevien hankkeiden näkökulmasta.

Santahamina – Laajasalo – Kruunuvuorenranta

Kruunusiltojen myötä keskustan yhteys Laajasalon suuntaan saadaan ratiovaunuille ja kevyelle liikenteelle. On tarkasteltava siten sen kapasiteettia sekä alueen rakentamisen kehittymistä. Miltä näyttää Santahaminan tilanne? Kun rakentaminen jatkuu alueella edelleen, voi yhteys Katajanokalta Santahaminaan tulla tarpeelliseksi Kruunusiltojen lisänä.

Katajanokka – Pasila

Vuoden 2021 alun uutisissa ruotsinlaivoja suunnitellaan siirrettäväksi Katajanokalle, jossa tehdään samaan aikaan suunnitelmia uudesta rakentamisesta. ”Matkustaja-autolauttaliikenne loppuisi Eteläsataman puolella, mutta jatkuisi Katajanokalla.” (lähde: Helsingin kaupungin uutisia 07.01.2021). Keskustavisiossa korostetaan Helsingin keskustan vetovoimaisuuden tärkeyttä Helsingille. Siinä tuon toisen metrolinjan suunnitelma tuoda yhteys Katajanokalta Kauppatorin ja Esplanadin sekä Kampin vaihtoaseman kautta aina Pasilaan rakennettuun Triplaan on tärkeässä roolissa.

Remontoidun Olympiastadionin ja Oopperan naapuriin asumisen ja liiketilojen jättihankkeen Helsinki Gardenin osalta liikenteen pullonkauloja ei ratkaista parkkihalleilla. Toinen metrolinja yhdistäisi suurten ihmismassojen osalta toisen metrolinjan nykyiseen metroon ja pääradalle sekä mahdollisesti siten aina lentokentälle saakka. Samalla pohjoiseen suuntautuvalla metrolinjalla voisi yhdistää monet poikittaisliikenteen linjat kuten Raide-Jokerin.

Pasila – Viikki – lentokenttä

Suoran lentokenttämetron rakentaminen Pasilasta lentokentälle ei saa kannatustani, koska metron tulee palvella ensisijaisesti arkimatkaajia. Siten sen esimerkkireitti Pasilasta esim. Viikin suunnalta lentokentälle (välillä 2. yhteys päärataan?) palvelee tehokkaammin koko alueen matkustajia.

Siksi Helsingin toisen metron vanhat suunnitelmat on syytä nostaa tarkasteltavaksi. Eri vaihtoehdot tulee tarkastella osana laajempaa kokonaisuutta, miten alueen raideliikenteen avulla voidaan edistää hiilineutraalia Helsinkiä.

Next Post

Previous Post

© 2021 Hannu Koponen

Theme by Anders Norén