”Työtä tehdään Helsingissä läpi vuorokauden. Työssäkäynti ei voi edellyttää oman auton omistamista, vaan joukkoliikenteen on palveltava silloin kun on tarve liikkua. On lisättävä aikaisia aamuvuoroja ja myöhäisempiä iltavuoroja myös metroliikenteeseen. Liityntäpysäköintiä ja -pyöräparkkeja on kehitettävä ja kaupunkipyöräverkosto on rakennettava toimivaksi myös lähiöissä. Runkolinjojen valmistuttua liikennevälineestä toiseen vaihtamisen ja eri liikennevälineiden yhdistelemisen sujuvuus on huomioitava.” (Helsingin Vasemmiston kuntavaaliohjelma)
Mikä, mikä MaaS?
Filosofisemmin ajateltuna olemme useammalla matkalla. Elämänpituisella matkalla yksi matka alkaa läpimenneestä pääsykoetuloksesta päättyen valmistumiseen. Se sitoo useita matkoja kotoa kouluun ja takaisin matkakimpuiksi. Vastaavia matkakimppuja syntyy työpaikan saamisesta siihen, kun viimeisen kerran suljemme työpaikan oven astuessamme uudelle matkalle. Kulttuurimatkakimppumme suuntaa teattereihin, kirjastoihin, näytteilyihin ym.
Matkakimppujen avulla hahmotamme paremmin ajattelua, jossa ”matka” ei ole vain liikkumista pisteestä A pisteeseen B. Matkoihin sisältyy asioita, joita voidaan liittää osaksi niitä, palvelemaan paremmin liikkumista – liikkumista palveluna.
Liikkuminen palveluna (Mobility as a Service eli MaaS) tuo liikkujan matkareitin useiden erilaisten palveluiden luo. Yksinkertaisella esimerkillä kuvattuna matkustaja ostaa kioskilta lehden, jonka suunnittelee jo ennen matkaa lukevansa matkan aikana tai täyttävänsä lehdessä olevan ristikon ajan kuluksi. Tällöin kioski voidaan nähdä yhtenä MaaS-ketjun osana. Milloin matka siis alkaa ja päättyy?
Liikkuminen synnyttää työtä
Palataan noihin matkakimppuihin. Ei tarkastella yhtä yksittäistä matkaa, vaan lisätään mukaan asioita, jotka tapahtuvat matkasuorituksissa A:sta B:hen ennen ja niiden jälkeen. Nyt päästään tarkastelemaan useiden eri toimijoiden roolia. Samalla huomiota kannattaa kiinnittää matkan kestoon, mahdollisiin vaihtoihin tai liikkumismuotoihin.
Etätyöskentely matkan aikana on usealle työmatkalaiselle tuttua, varsinkin jos matkan pituus on enemmän kuin 30 minuuttia. Tuo aika on liian kallista tuhlattavaksi, joten se suorastaan huutaa lisäpalveluita. Lyhennämme kokonaismatkaa, katsomalla reittioppaasta, milloin ratikka lähtee. Hyvä esimerkki palvelusta, jota käytetään ennen kulkuneuvoon astumista. Matka on jo alkanut!
Kulkuneuvoissa on nykypäivänä tuttu näky, kuinka bussillinen tai vaunullinen henkilöitä tuijottaa älypuhelimensa ruutua toisilleen puhumatta. Nämä palvelut (esim. pelit, uutissivut, videopalvelut) eivät lähtökohtaisesti ole tehty matkustamista ajatellen, mutta palvelevat hyvin tätä ajatusta.
Vaaliohjelman lainauksessa tuodaan esille liikkumisen tarpeen muuttumista yhä ympärivuorokautisemmaksi. Tätä 24/7 -kehitystä tarkastellessamme voidaan uusia työpaikkoja ja palveluita synnyttää myös erityisesti miettien mikä auttaisi, nopeuttaisi tai sujuvoittaisi muutoin henkilön matkaa.
Olisiko sellainen esim. tukiopetussarja, jossa matkoja varten sopivaksi pilkotuilla videopätkillä opetetaan maahanmuuttajille suomen kielen perusteita. Tenttiin valmistautuva esitenttaa itseään sitä varten tehdyllä sovelluksella. Mitä kaikkea voisi kehittää uusien töissä tarvittavien taitojen oppimiselle, jolloin uuden oivalluksen jälkeen työntekijä kiirehtisi työpisteelleen kokeilemaan esim. uutta koodinpätkää. Elinikäinen oppiminen sopii siten hyvin liikenteen palveluihin.
Mobiililaitteet ovat hyviä liikkumispalveluihin soveltuvia tuotteita, joita voidaan käyttää yksilöllisesti. Entä jos liikkuminen olisi vapaata ja työnantajankaan ei tarvitsi miettiä matkakustannuksia. Kuinka monta matkaa tehtäisiin tulevaisuudessa työpäivän aikana, jolloin uusia palveluita voisi suunnitella ryhmille. Erilaisissa tuotantoketjuissa voisi eri vaiheissa ja yrityksissä olevat tutustua porukalla toistensa tekemiseen – erityisesti jos etätyöskentelyä henkilöiden liikkuessa kehitetään, jolloin matkat eivät keskeytä työpäivää.
Uudistunut työaikalaki on sallinut 1.1.2020 alkaen entistä joustavammin sovittuja työaikoja. Perinteisen 9:stä 5:een työskentelylle siinä ”vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää.” (Työaikalaki 4 luku 13 §)
Mitä ajan muutokset vaativat liikenteen taustajärjestelmiltä, mobiililaitteiden sovellusalustoilta tai konkreettisia matkoja tarjoavilta liikenneoperaattoreilta. Korona-ajan etätyöskentely on esimerkiksi osoittanut, että voimme tasata liikenteen ruuhkahuiput, jolloin tuotantokustannukset alenevat, kun samaan aikaan voimme paremmin huolehtia turvaväleistä tulevaisuudessa.
Kun osalle on tärkeää, että he pääsevät tietyllä kellonaikana perille, mutta osalle riittää, että sinne pääsee jonain sopivana hetkenä, reittioppaisiin ja niiden henkilökohtaisiin taustatietoihin voisi lisätä tietoja mm. oman työn luonteesta. Näin järjestelmä voisi vinkata: ”Halusit käydä tänään toimistolla. Liikenteessä on hyvin tilaa puolen tunnin päässä, joten valmistaudu lähtemään”.
Liikutaan yhdessä ja yhteistyöllä.